tiistai 16. syyskuuta 2014

Kuka voisi kellot seisauttaa...

Otsikon biisi tuli jostain syystä mieleeni viime viikonlopun episodista. Meillä on tässä asunnossamme hälytyslaitteet edellisten asukkaiden jäljiltä. Sopimus oli katkaistu ja me emme olleet vielä mitään uutta tehneet. Perjantain ja lauantain välisenä yönä laitteet alkoivat piippailla. (Mikähän siinäkin on, että kaikki tämmöiset ml. palovaroittimen pattereiden loppuminen tapahtuu aina keskellä yötä?!) Mies yritti keksiä, miten saada piippailu loppumaan ja seurauksena oli, että hälyttimet alkoivat huutaa sekä sisällä että ulkona. Mitään koodia meillä ei ollut, koska emme tosiaan tienneet laitteiden olevan millään tapaa aktiivisia. Koko kortteli takuulla heräsi, kun hälytin vartin verran pauhasi. Lopulta johtojen irroittaminen ja sulakkeen pois kytkeminen sai hälytyksen hiljenemään. Ajattelimme, että moinen metakka saattaisi houkutella virkavallankin paikalle, mutta ketään ei kyllä näkynyt.

Asia selvisi maanantaina hälytinfirman kanssa. Edellisten asukkaiden sopimus oli kyllä katkaistu, mutta myös asentajan olisi pitänyt käydä täällä katkaisemassa yhteys puhelinlinjaan. Nyt, kun tämä yhteys oli katkennut, laitteet alkoivat piippailla. Harmillinen sattumus. Asentaja (puhui englantia ja tuli ajallaan!) kävi hoitamassa homman ja nyt on uusi koodikin. Laitteet ovat siis toiminnassa, joten meille ei kyllä kannata suunnitella murtokeikkaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti