Vous parlez français?

Belgialaisista noin 58 % on hollanninkielisiä (flaamit) ja 41 % ranskankielisiä (vallonit). Jäljelle jäävä prosentti on saksankielisiä. Flaamit asuvat maan pohjoisosassa ja vallonit etelässä. Alunperin hollanninkielinen Bryssel on nykyään noin 90-prosenttisesti ranskankielinen ja sen kyllä huomaa missä tahansa asioidessa. Ainakin Bonjour, merci ja muutama muu perusfraasi on hyvä hallita.

Olin aikoinaan Luxemburgissa au pairina. Siellä kävin ranskan alkeiskurssin. Sen jälkeen luin Helsingin kesäyliopistolla pari kurssia lisää, mutta koska kieli ei ollut aktiivisessa käytössä, paljon (suurin osa) oli ehtinyt unohtua ennen Brysseliin muuttoamme.

Mieheni ei ollut ennen työpaikan saamistaan opiskellut sanaakaan ranskaa. Viime kesänä vielä Suomessa ollessamme hän aloitti opiskelun netissä Babbel-kieltenopiskeluohjelman kautta. Siinä vaiheessa, kun alkoi näyttää siltä, että hänen sanavarastonsa on pian laajempi kuin meikäläisellä, ostin saman palvelun myös itselleni. Sen avulla sai aika mukavasti palautettua sanoja ja kielioppia mieleen.

Oma aikomukseni oli aloittaa kielikurssi täällä heti viime syksynä, mutta olin vähän myöhään liikkeellä ja kaiken häslingin keskellä se sitten jäi ja jatkoin vain omatoimisesti Babbelin kanssa. Puheharjoituksia sen kanssa ei kyllä oikein tule tehtyä. Se puheentuottaminen onkin ollut varsin haasteellista. On ollut helppo turvautua fraaseihin "Je ne parle pas français" ja "Vous parlez anglais?" (Eli "En puhu ranskaa." ja "Puhutteko englantia?") Aika moni puhuukin englantia edes vähän, mutta on myös ollut tilanteita, että asiat on ollut pakko hoitaa ranskaksi (ja elekielellä).

Puhutun ranskan ymmärtäminen on minulle myös kovin hankalaa. Joten jos vaikka ravintolassa saakin asiansa sönkättyä ranskaksi, niin helposti käy niin, että tarjoilijan puheesta ei sitten ymmärräkään mitään. 

Mieheni on kyllä ollut paljon ennakkoluulottomampi ja sönkkäilee ranskaa rohkeasti milloin missäkin. Kurssille hän ei ole ehtinyt, vaan on ollut Babbelin varassa ja toki työpaikalla ranskaa kuulee päivittäin.

Nyt tässä kevätpuolella kävin yhden melko hintavankin ranskan kurssin, joka ei kyllä ihan vastannut odotuksiani, vaikka puhumaan siellä joutuikin. Olen myös harmikseni huomannut, että ikä on alkanut tehdä tehtävänsä, koska opiskelu on paljon työläämpää kuin yli 15 vuotta sitten. (Lasten kieltenopiskelustakin muuten riittäisi asiaa, mutta se vaatii erillisen postauksensa.) 

Olen minä muuten nuoruudessani hollantiakin opiskellut parin kurssin verran, mutta ei siitäkään kovin paljon ole mieleen jäänyt. Mutta saksa-englanti-ruotsi -kieliyhdistelmällä ymmärtää kirjoitettua hollantia yllättävänkin paljon. Joskus saattaa olla niin, että jos esim. tuoteselosteesta ei ymmärrä jotain kohtaa ranskaksi, niin vilkaisemalla hollanninkielistä vastinetta, asia selviää.