Mitäpä Belgiassa on tarjolla kuluttajalle? Alennuksia saadakseen pitää nähdä vähän vaivaa. Edes tavallinen kanta-asiakaskortti ei takaa kaikkia etuja.
Teemme ruokaostoksemme pääasiassa Corassa, koska se on kaikkein lähimpänä. Corasta tulee viikoittain mainoksia, joita innolla tavaamme jo pelkästään kielen oppimisen takia. Mainoksissa on usein leikattavia alennuskuponkeja esim. 15% alennus leipäosaston tuotteista. Mutta nämä alennukset eivät tulekaan suoraan "puhtaana käteen", vaan ne menevät bonuksena Cora-kortille, josta ne voi käyttää seuraavien ostosten yhteydessä. Välillä alennuskuponkeja saa myös kassalla.
Ennen joulua Corassa oli kampanja, jossa ostoksista sai pieniä tarroja, joita liimailtiin vihkosiin - vähän kuin menneen ajan Kukkura-merkkejä. Täydellä vihkolla sai 5 euron alennuksen. Tai jos sen käytti 15.-31.12. aikana, alennus oli 7 euroa.
Ehkä erikoisimpaan juttuun törmäsiin tänään. Postissa tuli oikein henkilökohtaisesti kirjekuoressa viisi arkkia tarroja. Yksi arkki on voimassa aina tietyn viikon ajan. Arkilla on erilaisia alennustarroja (esim. 20% alennus pesuaineista), jotka sitten kaupassa pitää liimata tuotteeseen, josta alennuksen haluaa. Aikamoista askartelua siis.
Paikallisen marketin kassat toimivat hieman erilaisella nopeudella kuin Suomessa; koskaan ei ole kiire, vaikka olisi minkälainen jono ja esim. tuttavan kanssa voi aina vaihtaa kuulumisia. Odotankin mielenkiinnolla, kun kassajonossa aletaan tutkia tarroja ja miettiä, mihin niitä kannattaa liimata.
Ennen joulua Corassa oli kampanja, jossa ostoksista sai pieniä tarroja, joita liimailtiin vihkosiin - vähän kuin menneen ajan Kukkura-merkkejä. Täydellä vihkolla sai 5 euron alennuksen. Tai jos sen käytti 15.-31.12. aikana, alennus oli 7 euroa.
Ehkä erikoisimpaan juttuun törmäsiin tänään. Postissa tuli oikein henkilökohtaisesti kirjekuoressa viisi arkkia tarroja. Yksi arkki on voimassa aina tietyn viikon ajan. Arkilla on erilaisia alennustarroja (esim. 20% alennus pesuaineista), jotka sitten kaupassa pitää liimata tuotteeseen, josta alennuksen haluaa. Aikamoista askartelua siis.
Paikallisen marketin kassat toimivat hieman erilaisella nopeudella kuin Suomessa; koskaan ei ole kiire, vaikka olisi minkälainen jono ja esim. tuttavan kanssa voi aina vaihtaa kuulumisia. Odotankin mielenkiinnolla, kun kassajonossa aletaan tutkia tarroja ja miettiä, mihin niitä kannattaa liimata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti